Saavutettavuus tarkoittaa, että verkkopalvelua voi käyttää mahdollisimman moni ihminen, myös näkö-, kuulo-, liikunta- tai kognitiivisista rajoitteista huolimatta ja erilaisilla apuvälineillä, kuten ruudunlukijalla tai pelkällä näppäimistöllä. Julkisella sektorilla saavutettavuusvaatimukset ovat olleet voimassa vuodesta 2019. EU:n esteettömyysdirektiivin myötä vaatimukset laajenivat 28.6.2025 alkaen myös osaan yksityisen sektorin palveluista.
Tässä artikkelissa käydään läpi, keitä uudet vaatimukset koskevat ja mitä ne tarkoittavat verkkosivuston ylläpidossa.
Keitä vaatimukset koskevat?
Esteettömyysdirektiivi pantiin Suomessa täytäntöön muuttamalla useita lakeja, muun muassa digipalvelulakia. Vaatimukset koskevat tiettyjä kuluttajille tarjottavia tuotteita ja palveluja. Verkkosivustojen kannalta keskeisimmät ovat:
- sähköisen kaupankäynnin palvelut eli verkkokaupat ja muut verkossa tarjottavat palvelut, joissa kuluttaja tekee ostoksen tai sopimuksen
- kuluttajille suunnatut pankkipalvelut
- sähköiset viestintäpalvelut
- e-kirjat ja niiden lukemiseen tarkoitetut ohjelmistot
- henkilöliikenteen palveluiden verkkosivustot, mobiilisovellukset ja sähköiset liput.
Vaatimukset koskevat sekä uusia että olemassa olevia palveluja.
Mikroyritysten poikkeus
Palveluja koskevat vaatimukset eivät koske mikroyrityksiä. Mikroyritys on yritys, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Traficom kuitenkin kannustaa myös mikroyrityksiä tarjoamaan palvelunsa saavutettavasti.
Kohtuuton rasite
Palveluntarjoaja voi vedota poikkeusperusteeseen, jos vaatimusten täyttäminen aiheuttaisi sille kohtuuttoman rasitteen tai muuttaisi palvelun luonnetta perustavanlaatuisesti. Poikkeus edellyttää kirjallista arviota, ja siitä on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle.
Mitä vaatimukset eivät koske?
Pelkkä yrityksen esittelysivusto, jossa ei ole kaupankäyntiä, ei yleensä kuulu uusien vaatimusten piiriin. Traficomin ohjeistuksen mukaan verkkokaupassakin vaatimukset koskevat palvelun kaupankäyntiosaa. Rajanveto voi olla tapauskohtaista, ja epäselvissä tilanteissa ohjeita kannattaa pyytää valvovalta viranomaiselta.
Mitä vaatimukset edellyttävät?
Käytännössä verkkopalvelun on täytettävä eurooppalaisen standardin EN 301 549 vaatimukset. Standardi sisältää verkkosisällön osalta WCAG 2.1 -ohjeiden A- ja AA-tason onnistumiskriteerit. WCAG perustuu neljään periaatteeseen:
| Periaate | Tarkoittaa | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| Havaittava | Sisältö on havaittavissa eri aisteilla | Kuvien tekstivastineet, riittävä värikontrasti, videoiden tekstitys |
| Hallittava | Käyttöliittymää voi käyttää eri tavoin | Toimii näppäimistöllä, näkyvä fokus, riittävästi aikaa |
| Ymmärrettävä | Sisältö ja toiminta ovat ymmärrettäviä | Selkeä kieli, lomakkeiden ohjeet ja virheilmoitukset |
| Toimintavarma | Toimii eri selaimilla ja apuvälineillä | Oikeaoppinen HTML, nimetyt painikkeet ja kentät |
Lisäksi palvelusta on annettava tietoa siitä, miten se täyttää saavutettavuusvaatimukset. Palveluntarjoajan on myös ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, jos palvelu ei täytä vaatimuksia, sekä kerrottava puutteiden korjaamiseksi tehtävät toimet.
Valvonta
Traficom valvoo uusia saavutettavuusvaatimuksia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Valvontaa tehdään sekä kanteluiden perusteella että viranomaisen omasta aloitteesta. Valvoja voi pyytää selvitystä, antaa korjausmääräyksen määräaikoineen ja tehostaa sitä uhkasakolla.
Yleisimmät ongelmat verkkokaupoissa
Saavutettavuustarkastuksissa toistuvat samat puutteet:
- Lomakkeet: kentillä ei ole näkyviä ja ohjelmallisesti liitettyjä nimiä, virheilmoitukset näkyvät vain värillä.
- Näppäimistökäyttö: valikot, suodattimet tai kassan vaiheet eivät toimi ilman hiirtä.
- Kontrasti: harmaa teksti vaalealla taustalla, painikkeet, joiden tilaa ei erota.
- Kuvat: tuotekuvilta puuttuvat tekstivastineet, tai tekstiä on upotettu kuviin.
- Otsikkorakenne: otsikoita käytetään ulkoasun vuoksi eikä sisällön rakenteen mukaan.
- Kolmannen osapuolen osat: maksupalvelun, chatin tai evästebannerin saavutettavuutta ei ole tarkistettu.
Saavutettavuus osana ylläpitoa
Saavutettavuus ei ole kertaluonteinen auditointi. Jokainen uusi sivu, kampanja, lisäosa ja teeman päivitys voi heikentää sitä. Kirjaa ylläpitoon nämä:
- Sisällöntuottajien ohje: otsikkotasot, kuvien tekstivastineet, linkkitekstit ja selkeä kieli.
- Tarkistus päivitysten jälkeen: kassan ja lomakkeiden näppäimistökäyttö ja virheilmoitukset.
- Automaattinen testaus: esimerkiksi selainlaajennukset tai Lighthousen saavutettavuustarkistus. Ne löytävät osan ongelmista, eivät kaikkia.
- Manuaalinen testaus näppäimistöllä ja ruudunlukijalla vähintään kerran vuodessa ja aina suurten muutosten jälkeen.
- Saavutettavuustiedot ajan tasalle, kun puutteita korjataan.
Huomaa, että saavutettavuudesta hyötyvät kaikki: selkeä rakenne parantaa myös hakukonenäkyvyyttä ja sitä, miten tekoälypalvelut tulkitsevat sisältöä. Evästebannerin saavutettavuudesta kerrotaan artikkelissa Evästeet ja tietosuoja.
Usein kysyttyä
Koskevatko saavutettavuusvaatimukset yrityksen tavallista kotisivua?
Esteettömyysdirektiivin vaatimukset koskevat tiettyjä kuluttajille tarjottavia palveluja, kuten verkkokauppaa, pankkipalveluja, sähköisiä viestintäpalveluja, e-kirjoja ja henkilöliikenteen palveluja. Pelkkä yrityksen esittelysivusto ilman kaupankäyntiä ei yleensä kuulu soveltamisalaan. Rajanvetoon kannattaa pyytää tarvittaessa ohjeistusta valvovalta viranomaiselta.
Koskevatko vaatimukset B2B-verkkokauppaa?
Vaatimukset koskevat kuluttajille tarjottavia palveluja. Pelkästään yritysasiakkaille suunnattu verkkokauppa ei lähtökohtaisesti kuulu soveltamisalaan. Jos verkkokaupasta voi tilata myös kuluttaja, vaatimukset koskevat sitä.
Mitä tapahtuu, jos verkkokauppa ei täytä vaatimuksia?
Palveluntarjoajan on ilmoitettava puutteista ja korjaustoimista valvovalle viranomaiselle. Valvoja voi pyytää selvitystä, antaa korjausmääräyksen määräaikoineen ja tarvittaessa tehostaa määräystä uhkasakolla. Valvontaa tehdään sekä kanteluiden perusteella että viranomaisen omana valvontana.
Riittääkö saavutettavuuslisäosa tai -työkalupalkki?
Ei. Automaattiset työkalupalkit ja overlay-lisäosat eivät korjaa sivuston rakenteellisia ongelmia, kuten puuttuvia otsikkotasoja, saavuttamattomia lomakkeita tai näppäimistöllä käyttökelvottomia valikoita. Saavutettavuus syntyy sivupohjien, sisällön ja koodin tasolla.
Lähteet
- Traficom: Uudet saavutettavuusvaatimukset
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Ilmoitusvelvollisuus ja poikkeusperusteet
- Your Europe: Esteettömyysvaatimukset tuotteille ja palveluille
- W3C: Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.2
- Valtioneuvosto: Esteettömyysdirektiivin vaatimusten tuntemisessa suuria toimialakohtaisia eroja