Verkkosivuston tietoturvasta puhutaan usein kuin se olisi suurten yritysten huolenaihe. Todellisuudessa pienet yrityssivustot ovat yleisimpiä kohteita, koska niitä on paljon ja ne ovat usein huonosti ylläpidettyjä. Hyökkäykset ovat lähes aina automaattisia: botit käyvät läpi internetiä ja etsivät tunnettuja haavoittuvuuksia, heikkoja salasanoja ja vanhentuneita ohjelmistoja.
Hyvä uutinen on, että suurin osa murroista estetään muutamalla johdonmukaisesti hoidetulla perustoimella.
Miten verkkosivustoja murretaan?
Yleisimmät murtautumisreitit ovat:
- Päivittämättömät lisäosat ja teemat. Kun haavoittuvuus julkaistaan, automaattiset skannerit etsivät sitä nopeasti.
- Heikot tai vuotaneet salasanat. Muissa palveluissa vuotaneita tunnus–salasana-pareja kokeillaan automaattisesti (credential stuffing).
- Liian laajat käyttöoikeudet. Entisten työntekijöiden ja toimittajien ylläpitäjätunnukset ovat edelleen voimassa.
- Vanhentunut palvelinympäristö. Tuesta poistunut PHP-versio tai käyttöjärjestelmä.
- Hylätyt testi- ja kehitysympäristöt. Unohtunut kopio sivustosta alidomainilla, jota kukaan ei päivitä.
- Huijaukset ja kalastelu. Ylläpitäjän tunnukset kalastellaan väärennetyllä kirjautumissivulla tai "domainin uusinta" -viestillä.
Kymmenen perustoimea
1. Päivitä säännöllisesti
Viikoittainen päivitysrytmi julkaisujärjestelmälle, lisäosille ja teemoille on tärkein yksittäinen tietoturvatoimi. Katso ohjeet artikkelista WordPress-sivuston ylläpito.
2. Karsi lisäosat ja teemat
Poista kaikki, mitä ei käytetä. Käytöstä poistettu lisäosa jättää koodinsa palvelimelle.
3. Kaksivaiheinen tunnistautuminen
Ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön kaikilla ylläpitäjätunnuksilla sekä julkaisujärjestelmässä, webhotellin hallintapaneelissa että domainpalvelussa. Se estää valtaosan salasanoihin perustuvista hyökkäyksistä.
4. Yksilölliset tunnukset ja salasanojen hallinta
Jokaisella henkilöllä on oma tunnus. Jaetut "admin"-tunnukset eivät kerro, kuka teki mitä, eikä niitä voi poistaa yhden henkilön lähtiessä. Salasanat säilytetään salasanojen hallintapalvelussa.
5. Vähimmät käyttöoikeudet
Sisällöntuottaja ei tarvitse ylläpitäjän oikeuksia. Käy käyttäjät ja roolit läpi puolivuosittain, ja poista tunnukset heti, kun yhteistyö päättyy.
6. HTTPS ja turvallisuusotsakkeet
Koko sivuston on toimittava HTTPS-yhteydellä, ja HTTP-pyynnöt ohjataan HTTPS:ään. Lisäksi palvelimen kannattaa lähettää turvallisuusotsakkeet, kuten Strict-Transport-Security, X-Content-Type-Options ja Content-Security-Policy. Lisää aiheesta artikkelissa Domain, DNS ja SSL.
7. Sovelluspalomuuri ja kirjautumisen suojaus
Sovelluspalomuuri (WAF) suodattaa tunnettuja hyökkäyskuvioita, ja kirjautumisyritysten rajoittaminen estää salasanojen arvaamisen. Ne voivat olla webhotellin, CDN-palvelun tai lisäosan tarjoamia.
8. Erillään säilytetyt varmuuskopiot
Jos hyökkääjä pääsee sivustolle, hänen ei pidä päästä myös varmuuskopioihin. Säilytä vähintään yksi kopio eri palvelussa eri tunnuksilla. Katso varmuuskopioinnin opas.
9. Valvonta
Saatavuusvalvonta, haittaohjelmaskannaus, Search Consolen tietoturvailmoitukset ja tiedostomuutosten seuranta kertovat ongelmista ennen kuin asiakkaat huomaavat ne.
10. Lomakkeet ja tiedostojen lataus
Suojaa lomakkeet roskapostilta. Jos sivustolle voi ladata tiedostoja, rajaa sallitut tiedostotyypit ja estä ladattujen tiedostojen suorittaminen palvelimella.
Kyberturvallisuuslaki ja NIS2
EU:n NIS2-direktiivi pantiin Suomessa täytäntöön kyberturvallisuuslailla, joka tuli voimaan 8.4.2025. Laki koskee pääsääntöisesti keskisuuria ja suurempia toimijoita, jotka harjoittavat lain liitteissä lueteltua toimintaa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi energia, liikenne, terveydenhuolto, digitaalinen infrastruktuuri, elintarvikeala, jätehuolto ja osa valmistavasta teollisuudesta. Lain piiriin kuuluvien toimijoiden on hallittava kyberriskejä suunnitelmallisesti ja ilmoitettava merkittävistä poikkeamista.
Vaikka laki ei koskisi yritystä suoraan, sen vaatimukset leviävät toimitusketjuissa: lain piiriin kuuluva asiakas voi edellyttää toimittajiltaan esimerkiksi kaksivaiheista tunnistautumista, dokumentoitua päivitysprosessia ja häiriöilmoituksia. Ylläpitosopimuksessa on hyvä varautua tähän.
Merkit murrosta
Epäile murtoa, jos huomaat esimerkiksi:
- kävijät ohjautuvat mobiilissa tai hakukoneesta tultaessa vieraille sivuille
- hakutuloksissa näkyy sivustosi nimissä vieraskielisiä tai roskapostisivuja
- Search Console ilmoittaa tietoturvaongelmista tai haitallisesta sisällöstä
- julkaisujärjestelmässä on tuntemattomia ylläpitäjätunnuksia
- palvelimella on tiedostoja, joita kukaan ei ole lisännyt
- webhotelli ilmoittaa poikkeavasta liikenteestä tai roskapostin lähettämisestä.
Toiminta murron jälkeen
- Rajaa vahingot: aseta sivusto tarvittaessa huoltotilaan.
- Vaihda tunnukset: julkaisujärjestelmä, webhotelli, tietokanta, FTP/SFTP ja domainpalvelu.
- Selvitä murtautumisreitti: palvelimen lokit, päivityshistoria, haittaohjelmaskannaus.
- Palauta puhdas versio varmuuskopiosta, joka on otettu ennen murtoa, ja korjaa haavoittuvuus ennen palautusta.
- Pyydä tarkistusta Search Consolessa, jos Google on merkinnyt sivuston vaaralliseksi.
- Arvioi ilmoitusvelvollisuus: jos henkilötietoja on voinut vuotaa, tietoturvaloukkauksesta on ilmoitettava tietosuojavaltuutetun toimistolle 72 tunnin kuluessa, ellei loukkaus todennäköisesti aiheuta riskiä. Ilmoituksen voi tehdä myös Kyberturvallisuuskeskukselle.
Tietoturva on jatkuvaa työtä eikä kertaluonteinen projekti. Kun perustoimet on kirjattu ylläpitosuunnitelmaan, ne tulevat tehdyiksi myös kiireisinä aikoina.
Usein kysyttyä
Miksi joku murtautuisi pienen yrityksen sivustolle?
Hyökkääjä ei yleensä tavoittele yritystä itseään vaan sivuston resursseja. Murrettua sivustoa käytetään roskapostin lähettämiseen, kalastelusivujen ylläpitoon, haitallisten linkkien ja mainosten levittämiseen hakukoneisiin tai kävijöiden ohjaamiseen huijaussivuille. Siksi kaikki sivustot ovat kohteita.
Mistä tiedän, onko sivustoni murrettu?
Tyypillisiä merkkejä ovat oudot ohjaukset mobiilissa tai hakukoneesta tultaessa, Search Consolen tietoturvavaroitus, tuntemattomat ylläpitäjätunnukset, oudot tiedostot palvelimella, hakutuloksissa näkyvät vieraskieliset tai roskapostisivut sekä webhotellin ilmoitus poikkeavasta liikenteestä.
Koskeeko kyberturvallisuuslaki minun yritystäni?
Laki koskee pääasiassa keskisuuria ja suurempia toimijoita, jotka toimivat lain liitteissä luetelluilla toimialoilla, kuten energia, liikenne, terveydenhuolto, digitaalinen infrastruktuuri ja tietyt valmistavan teollisuuden alat. Pieni yritys voi joutua noudattamaan vastaavia käytäntöjä, jos se toimii lain piiriin kuuluvan asiakkaan toimittajana. Tarkista oma tilanteesi Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeista.
Tarvitsenko tietoturvalisäosan WordPressiin?
Lisäosa voi tuoda sovelluspalomuurin, kirjautumisyritysten rajoituksen ja haittaohjelmaskannauksen. Monessa hallinnoidussa webhotellissa samat suojaukset ovat jo palvelintasolla, jolloin päällekkäinen lisäosa vain hidastaa sivustoa. Selvitä ensin, mitä webhotelli tarjoaa.